sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Parturointia

En tiennyt, miten ihanilta vastaleikatut kuusiaidat tuoksuvat pimeässä. Tällä seudulla asiasta voi puhua monikossa, sillä joka toisessa talossa on satoja metrejä kuusiaitaa. Ja millaista kuusiaitaa! Täydellisiä taideteoksia, vihreää tiheää korkeaa seinää, joko karhumaisen leveää harjakatolla tai äärimmäisen kapeaa tyylikkyyden huipentumaa.

Oma kuusiaitamme oli ilmeisesti jäänyt leikkaamatta viime kevättalvella, mutta nyt naapurin kanssa oli sovittu, että kumpikin leikkaa oman puolensa. Ja haluttu korkeus on saavutettu eli latvat voi pätkiä.

Sopiva pensasleikkuri löytyi vasta neljännellä yrityksellä, mutta nyt Husu on uusin perheenjäsenemme.


Husu painaa himpan verran alle viisi kiloa ja käynnistyy kuumanakin vaivattomasti. Upea peli!
Ei muuta kuin tellingit pystyyn ja parturoimaan.

Tässä ennen

Ja tässä jälkeen

Perheeseemme on Husun lisäksi liittynyt toinenkin jäsen: Viki.
Ilman Vikiä varaston taakse kertyisi laskettelurinteen korkuinen oksakasa. Mutta nyt Viki hoitelee homman kompostorivastaavan avustuksella. Kompostorivastaava oli Vikin tuloiltana niin täpinöissään, että silppusi oksia otsalampun valossa.

Nyt on kertyneet varastot silputtu ja sijoitettu ja odotellaan seuraavaa koitosta eli terijoensalavien siistimistä.
Kompostivastaavani saa täydet pisteet toiminnastaan ostamalla marraskuussa talousjätteillemme tarkoitetun lämpökompostorin ja saamalla sen toimintaan - 20 asteen pakkasilla. Kompostori kävi niin kuumana, että pelkäsin kannen sinkoutuvan naapurin pihalle.
Nyt sieltä on jo tyhjennetty eka satsi mustaa aarretta.

Tällä hetkellä kompostorivastaava opiskelee " Kaikki kompostoinnista " -kirjaa kehittääkseen täydellisen systeemin puutarhajätteille.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti